"Tiden flyr " lanka loppuu suomensi Penni hädissään ruotsintunnilla käännöstä. Rehtori istui kuuntelemassa syvä ryppy silmien välissä. "Hur står det till, Pippi Lågstrumppa" kuulin kysymyksen Sabbatsbergin hississä. Se kuulosti vesihiisi sihisi hississä - ässäharjoitukselta.
Nyt kuuntelen radiosta opettajakoulutuksen puutteita kurinpidossa. Millä hillitään äänekäs luokka kuuntelemaan opetusta. Silloin istuttiin hiljaa, lukiossa opettaja puhutteli kolmannessa persoonassa sukunimeltä. Ennen hallittiin pelolla ja varsinkin pärstäkertoimella. Uskonnonopettaja eteni piispaksi. Tunnistin hänen äänensä ja ajatuksensa näkemättä häntä. Nyt piispaehdokas pahoittelee seurakunnasta luopumistani. Minua loukkasi pahoittelu. Minut erotettiin kirkosta voidakseni liittyä Suomen saksalaiseen ev.lut.seurakuntaan. Tässä on mätää, enhän luopunut lapsenuskosta.

Saksalaisen Kulttuurikeskuksen 10-vuotisjuhlassa kirkonedustaja puhutteli "liebe Maire" eikä "hömppä Maire" paikalliseen tapaan selän takana. Painajainen aamulla. Enää ei tullut näytölle uutta puhdasta paperia kirjoittaakseni vielä. Paperi kääntyi käppyrälle ja siihen ilmestyi teksti. Slut. Es ist zu Ende. Kuinka käy meidän e-mailin lähettämisen?

Valoa tunnelin päässä on näkyvissä. Meistä mummoksi tahtoneista on jo ainakin yksi kirjoitustaitoinen murtunut vastustaessaan kehityksen kelkassa jalka jarrulla ja vaihtanut korjattavan Heveletin tietokoneeseen. Eihän tämä kirjoittaminen näppäimistöllä poikkea millään tavalla konekirjoittusnäppäinten naputuksesta. Teksti näkyy ruudussa, voi korjata kirjoitusvirheet saman tien. Uusia sivuja aukeaa vaihtamatta paperia. Postitus toimii sähköisesti kuin huijareiden pankkitileiltä rahan siirtäminen omalle tilille. Tämä vain siksi, kun kaikki muuttuu. Entiselleen ei mikään jää.

Asiakkailta käteisenä keräämäni raha ei kelvannut enää pankkiin, vaan olisi pitänyt viedä pankin antamalla avaimella tallelokeroon, josta toinen securitarefirma olisi siirtänyt sen tililleni ottaen päältä omansa käsittelykuluina. Näin pankit toimii. Ei ole enää ulkoapäin suunniteltuja pankkiryöstöjä, vaan soluttautumista pankin sisälle, jossa voi käsitellä rahoja kuin omiaan. Kavaltaa ja viedä ulkomaille.
Minulla on vain tiedossa yksi kavaltaja. Se oli hänen osansa kukkaronvartijana olla varas. Onko tämän ajan perässähiihtäjät saaneet tehtävänsä rahamaailman julmalta jumalalta? Ainakin heitä on joka paikassa nimellisinä ja nimettöminä.