Minun unelmani

Aamuhartaus to 26.04.2012
Simo Repo, viestintäpäällikkö, Espoo

Näinä viikkoina käydään Norjassa tuskallista oikeudenkäyntiä viime heinäkuun Utöijan joukkosurman tekijää vastaan. Lehdissä on päivittäin uutisia siitä, miten maailman kriisipesäkkeissä on tapettu sekä sotilaita että siviilejä. Omasta lähipiiristämme kantautuu uutisia, joissa ihminen on käsittämättömästi surmannut oman perheensä ja lopulta myös itsensä.

Olemme kristillisen uskomme mukaan tottuneet ajattelemaan, että elämä on pyhä ja sitä tulee kaikissa tilanteissa varjella. Elämä on Jumalan antama lahja, jota tulee kunnioittaa.

Joka kerta, kun elämä katkeaa ennen aikojaan, pysähdymme miettimään, mikä meni pieleen. Mitä olisimme voineet tehdä toisin, jotta tragedia olisi voitu välttää?

Meillä jokaisella on unelma omasta hyvästä elämästä. Joskus se on tiedostettu, joskus alitajuinen. Meillä jokaisella on myös unelma hyvästä maailmasta, mitä haluamme toinen toisiltamme ja mikä on minun paikkani, mitkä minun oikeuteni yhteisessä elämässämme

Ihmisten unelmat ovat erilaisia. Kun ne kohtaavat, syntyy ristiriita.

Unelma ei toteudu. Jos minun unelmani toteutuu, sinun jää jalkoihin. Jos sinun unelmasi toteutuu, minun jää täyttymättä. Pelkkien unelmien varassa ei kukaan voi elää. Kaikki yhteinen elämämme on unelmien yhteen sovittamista, yhtä aikaa sekä luopumista omasta että rikastumista toisten unelmista.

Unelmien ristiriidat näkyvät myös yhteisessä elämässämme. Meillä on erilaisia unelmia siitä, millainen on hyvä maailma. Meillä on erilaisia unelmia siitä, millainen on hyvä perhe, erilaisia unelmia siitä, millainen on hyvä puoliso, millaisia hyvät lapset, millaisia hyvät naapurit, millaisten ihmisten keskellä haluamme tehdä työtä, viettää vapaa-aikaa ja suorittaa jokapäiväisiä askareitamme.

Onko minulla oikeus vaatia toisia elämään minun unelmaani - ja ehkä hylkäämään omansa? Onko minun uhrattava omat unelmani, jotta toisen unelma voisi täyttyä?

Tuhoaako minun unelmani täyttymättä jääminen minun elämäni ja läheisteni elämän? Ovatko myös täyttymättömät unelmat sovitettavissa keskenään?

On varmasti niin, että kenenkään unelma sen enempää omasta elämästä kuin yhteisestä maailmasta ei voi koskaan täydellisesti toteutua. Joudumme elämään täyttymättömien unelmien maailmassa ja etsimään siinä oman tiemme ja paikkamme. Elämisen taito ei ehkä niinkään ole unelmien toteuttamisessa kuin niistä luopumisessa.

Omistaako ihminen oman elämänsä? Kukaan ei ole itse elämäänsä ansainnut. Ei meiltä kysytty, halusimmeko syntyä tähän maailmaan.

Kristitty ihminen ajattelee, että elämä on Jumalan antama tehtävä ja mahdollisuus. Elämän unelma voi olla myös tehtävä. Sen oleellisena sisältönä on, että olemme tässä maailmassa toisiamme, emme niinkään itseämme varten. Elämä voi olla itsekeskeinen tai elämä voi olla lähimmäiskeskeinen.

Rakasta Jumalaa yli kaiken ja lähimmäistäsi niinkuin itseäsi! Rakkauden kaksoiskäskyllä on kolme kohdetta: Jumala, lähimmäinen ja minä itse. Jos nämä kaikki kolme rakkautta toteutuvat, ihmisen on hyvä elää ja hän säteilee rakkautta myös niihin, jotka elävät hänen kanssaan.

Itsekeskeisyyden ja lähimmäiskeskeisyyden välillä on suunnaton ero. Itsekeskeisyys voi johtaa itsetuhoon tai lähimmäisten tuhoamiseen. Lähimmäiskeskeisyys vie parhaimmillaan uusiin haasteisiin. Tehtävä laajenee eikä lopu koskaan.

Toisen ihmisen unelmien ja tarpeiden näkeminen johtaa myös oman paikan näkemiseen.

Oikeudenkäynnit ja tuomiot eivät saa tehtyä tekemättömäksi. Menetyt läheiset eivät palaa. Voimme vain odottaa ja toivoa, että tapaamme läheisemme kuoleman rajan toisella puolen.

Sitä odottaessa voimme keskittyä elämään yhdessä läheistemme kanssa toinen toistemme unelmia ja rakastamaan toinen toistamme.

Siunatkoon sinun päiväsi kaikkivaltias ja armollinen Jumala, Isä, Poika ja Pyhä Henki.

Virsi: 509