Ihmisarvo

Aamuhartaus to 29.11.2012
Simo Repo, viestintäpäällikkö, Espoo

Mikä on ihmisen paikka ja tehtävä tässä maassa, Euroopassa ja maailmassa? Onko ihminen vain tuotantopanos tai kuluerä taloudellisten lakien rautaisessa puristuksessa? Onko jokainen yksin oman onnensa seppä - ja heitetäänkö epäonnistuneet armotta unohduksiin elämän ja yhteiskunnan loputtomille sivuraiteille?

Taloudellisten tosiasioiden lisäksi me puhumme myös ihmisarvosta ja ihmisyydestä. Ihmisarvoa ei voi ansaita eikä menettää. Se tulee väistämättä jokaiselle, joka syntyy ihmiseksi tähän maailmaan.

Kristinusko sanoo vielä enemmän. Jokainen ihminen on arvokas, koska hän on Jumalan luoma ja Jumalan lapsi. Jokainen Jumalan luoma ihminen on arvokas, ainutkertainen ja korvaamaton - ehdoitta.

Ihmisarvo on jokaisen ihmisen synnyinlahja - lahja, ei ansio. Se kuuluu ihmiselle, vaikka hän ei sitä itse tiedostaisi tai ymmärtäisi.

Myös se ihminen on arvokas, joka ei tunnista itsensä tai muiden arvoa.

Jumala rakastaa jokaista ihmistä, sitäkin, joka on hänet hylännyt ja lähtenyt tuhlaajapojan teille jumalattoman maailman pimeisiin loukkoihin. Anteeksi saaminen ja paluu on aina mahdollinen. Tuhlaajapojille ja tuhlaajatyttärille on loputtomasti tilaa Jumalan sylissä.

Ihmisarvon tulee olla myös yhteiskunnallisten päätösten mittari ja peruste. Hirveimmät poliittiset päätökset tässä maailmassa on tehty, kun ihmisarvoa ei ole tunnistettu tai se on haluttu kieltää joltain ihmiseltä tai ihmisryhmältä.

Ei ole onnistuneita ihmisiä ja surkeita ihmisiä, on vain ihmisiä. Yksi ei ole arvokkaampi toista. On erilaisia, mutta ei eriarvoisia ihmisiä.

Jokainen ihminen on Jumalan kuva. Katso itseäsi: olet Jumalan kuva. Katso lähelläsi eläviä ihmisiä: He ovat Jumalan kuvia. Katso niitä, joita vihaat tai inhoat: He ovat Jumalan kuvia.

Ihmisarvo ei löydy vihasta tai ylpeydestä. Se löytyy rakkaudesta ja nöyryydestä.

Monimutkaisessakin maailmassa pitää aina palata yksinkertaisiin perusasioihin ja perusarvoihin - pitää aina palata siihen, että Jumala rakastaa meistä jokaista. Ihmisarvo ei nouse siitä, mitä ihminen tekee, ei siitä, mitä hän omistaa, ei siitä, kuinka hän hallitsee tai käyttää muita omien tai yhteisten tavoitteiden saavuttamiseen. Ihmisen arvo nousee vain siitä, että Jumala rakastaa häntä. Poikkeuksetta ja ehdoitta.

Omanarvontunto ei ole sama kuin ihmisarvo. Jumala rakastaa sitäkin, joka vihaa itseään. Toisten ihmisten arvostus ei tuo ihmisarvoa. Jokainen ihminen on yhtä arvokas. Hyljeksitty ei ole menettänyt ihmisarvostaan mitään.

Jumala rakastaa sitäkin, joka on tehnyt rikoksen ihmisyyttä vastaan.

Jumala rakastaa sitäkin, joka Jumalaa vihaa.

Yhtä lailla kuin kaikki ovat arvokkaita, kaikki ovat myös syntisiä. Jokainen ihminen tarvitsee Jumalan armoa. Sitä tarvitsee yhtä paljon se, joka tekee hyvää, kuin se, joka tekee toisille pahaa. Taivasten valtakunta saadaan lahjaksi, sitä ei ansaita.

Tänäänkin Jumala rakastaa sinua siitä riippumatta, kuinka hyvä tai huono ajattelet olevasi. Tänäänkin Jumala rakastaa läheisiäsi riippumatta siitä, kuinka sinä ajattelet heidän ansaitsevan Jumalan rakkauden. Tänäänkin Jumala rakastaa niitä, joita sinä rakastat, joita sinä vihaat, joita sinä säälit, sinä halveksit tai unohdat.

Apostoli Paavali sanoo, että Jumalan rauha on kaikkea ymmärrystä ylempi. Siitä saa osakseen häivähdyksen jokainen, joka ymmärtää ottaa vastaan hivenenkin Jumalan rakkautta.

Et ole vain yksi hammas yhteiskunnan koneiston rattaissa. Olet ihminen, rajattoman arvokas Jumalan lapsi juuri sellaisena kuin olet: hyvänä ja pahana, työtä tekevänä tai työelämän ulkopuolella, perheellisenä tai yksinäisenä, vihattuna tai rakastettuna, onnellisena tai elämäsi tarkoitusta etsivänä.

Siunatkoon sinun päiväsi kaikkivaltias ja armollinen Jumala, Isä, Poika ja Pyhä Henki.

Virsi: 415