Ihminen hiljenee Jumalan edessä

Aamuhartaus to 17.04.2014
Leena-Kaisa Kivioja, Lausuja, Kotka

Osa 4, Ihminen hiljenee Jumalan edessä

"Yö synkkä on jo hälvennyt
taas valo ilon suopi
suo Herra ett uus päivä nyt
:;myös uuden armon tuopi:;

Ah tule elon aurinko
yö kuolon meistä torju
vaeltaissamme täällä suo
:;ettemme tieltäs horju:;

Hiljene sieluni Jumalan edessä. Hän antaa minulle toivon. Hän on kallio, hän on linnani, minä en horju.

Sinun liittosi on ihmeellinen siksi minä tahdon uskollisesti pysyä siinä. Kun sinun sanasi avautuu, se valaisee, tyhmäkin saa siitä ymmärrystä. Anna minulle tietoa, anna oikeaa ymmärrystä. Minä kuljin harhateitä kunnes jouduin nöyrtymään. Puhdista minut rikkomuksistani joita en itse näe. Varjele minut myös eksyttäjiltä etten joutuisi heidän valtaansa.

Minä aion esittää viisaiden mietteitä, tuon julki menneisyyden arvoituksia, vanhoja asioita joista olemme kuulleet, joista isämme ovat meille kertoneet. Me emme salaa niitä lapsiltamme vaan kerromme tulevillekin polville Jumalan voimasta, Jumalan teoista, ihmeistä joita hän on tehnyt.

Olen katsellut kaikkea aherrusta jonka Jumala on antanut ihmisille heidän rasituksekseen. kaiken hän on alun alkaen tehnyt hyväksi ja asettanut iäti jatkumaan, mutta ihminen ei käsitä Jumalan tekoja, ei niiden alkua eikä loppua.
Kaikki sanat uupuvat kesken, kukaan ei saa sanotuksi kaikkea. Silmä ei saa näkemisestään kylläänsä eikä korva täyttään kuulemisesta.

Ei ole mitään uutta auringon alla, vaikka jostakin sanottaisiin, katso tämä on uutta – on sitäkin ollut jo muinoin kauan ennen meitä.

Kaikella on määrähetkensä, aikansa joka asialla taivaan alla.
Aika on syntyä ja aika kuolla.
aika on istuttaa ja repiä maasta
Aika on purkaa ja aika rakentaa
Aika itkeä ja aika nauraa.
aika on valittaa ja aika on tanssia
aika on syleillä ja aika olla erossa
aika etsiä ja aika kadottaa
aika on säilyttää ja aika viskata menemään.
aika on repäistä rikki ja aika ommella yhteen.
Aika olla vaiti ja aika puhua.
Aika on rakastaa ja aika vihata
aika sodalla ja aikansa rauhalla.

Kaikkein eniten pyydän
että saisin levätä sinussa ja rauhoittaa sydämeni
:;Sinä olet todellinen sydämeni rauha ja ainoa lepo:;
Sinun rauhassasi minä nukun ja lepään.

Sinä osoitat minulle elämän tien. Sinä Jumala tuot pimeyteeni valon. Sinun avullasi minä ryntään yli vallien, Jumalani avulla minä hyppään muurien yli, Jumalan ohjeet ovat täydelliset.

Moni sanoo: Kuka antaa meille sitä mikä hyvä on? Sinä annat sydämeeni suuremman ilon kuin heillä on runsaasta viljasta ja viinistä.

Kun minä katselen taivasta, sinun kättesi työtä, - mikä on ihminen! Kuitenkin sinä häntä muistat, mikä on ihmislapsi, kuitenkin pidät hänestä huolen. Sinä teit hänestä lähes kaltaisesi olennon, sinä panit hänet hallitsemaan luotujasi, asetit kaiken hänen valtaansa!

Kaikki luotusi tarkkaavat sinua Jumala ja odottavat ruokaansa ajallaan. Sinä annat ja jokainen saa osansa, avaat kätesi ja kaikki tulevat ravituiksi. Kun käännyt pois ne hätääntyvät, kun otat niiltä elämän hengen, ne kuolevat ja palaavat maan tomuun. Kun lähetät henkesi, se luo uutta elämää, näin uudistat maan kasvot.

Sinä varjelet täydellisessä rauhassa sen jonka mielikuvitus lepää sinussa.

Jumala sinä olet minut tutkinut, sinä tunnet minut. Missä olenkin, minne menenkin, sen sinä tiedät, jo kaukaa sinä näet aikeeni. Sinä tiedät kaiken. Se on ihmeellistä, siihen ei ymmärrykseni yllä. Sinun silmäsi näkivät minut jo idullani. kuinka ylivertaisia ovatkaan sinun suunnitelmasi Jumala, kuinka valtava onkaan niiden määrä.

Anna palvelijoittesi nähdä suuret tekosi, anna lastemme nähdä kunniasi loisto. Herra meidän Jumalamme, ole lempeä meille, anna töillemme menestys, siunaa kättemme työt!

Minä oivalsin ettei ihmisellä ole muuta onnea kuin iloita ja nauttia elämän hyvyydestä, mutta Jumalan lahja on sekin, että ihminen saa vaivannäkönsä keskellä syödä, juoda ja nauttia elämän antimista. Minä oivalsin että kaikki minkä Jumala tekee, pysyy ikuisesti. Siihen ei ole lisäämistä eikä vähentämistä.

Kaikkein eniten pyydän
että saisin levätä sinussa ja rauhoittaa sydämeni
:;Sinusta on kaukana kaikki kovuus ja rauhattomuus:;
Sinun rauhassasi minä nukun ja lepään;: